Leena Riittinen Kriittisen Riittisen tarinoita elämästä.

Miksi minusta tuli Vihreä

Näin jälkeenpäin ihmetyttää, miksi en aiemmin liittynyt Vihreisiin. Jo lapsuudessa elämäntapani ja arvoni olivat vihreitä. Luonto, julkinen liikenne, sairaalareissut, kesät mökillä ja rannan rahanhaju sekä oma aikani maahanmuuttajana johtivat kuitenkin päätökseen ruveta viralliseksi Vihreäksi.

Fillarilla ja julkisilla seikkailuun

Pyöräteitä ei aluksi Lauttasaaressa ollut, mutta liikenne oli vähäistä ja liikkuminen turvallista. Se antoi meille lapsille mahdollisuuden liikkua laajemminkin saarellamme. Seikkailupaikkojamme oli silloin vielä melko luonnonvaraiset Myllykallio ja Ryssänkärki. Koen edelleenkin villin kaupunkiluonnon tärkeäksi. Mieluiten näkisin tiivistä korkeaa rakentamista ja riittävän kokoisia virkistysalueita. Vaikka perheessämme oli auto, varsinkin isäni oli intohimoinen julkisen liikenteen kannattaja. Lauttasaaresta oli hyvät bussiyhteyden keskustaan ja oli suuri seikkailu päästä kolmosen ratikalla tekemään koko kierros.

Vilkas, mutta kömpelö

Noista, varsinkin Myllykallion, seikkailuista oli seurauksena yleensä jokakesäinen sairaalareissu. Koska alue oli luonnontilainen, myös kaatumiset ja putoamiset olivat mahdollisia. Minulla seurauksena oli yleensä jalan tai käden ompelua. Pienenä luulinkin, että lääkäreiden päätehtävä on ommella pieniä lapsia kasaan. Vaikka minulle välillä huonosti kävikin, kannatan silti vapaata kaupunkiluontoa. Luontoa on kunnioitettava ja siellä liikuttava luonnon ehdoilla.

Tahdon Muumisairaalaan!

Välillä teloin itseäni myös maalla. Pikkuserkkujen luona mennessämme katsomaan lehmiä, satutin jalkani piikkilankaan ja taas oli edessä ompelureissu. Olin kuitenkin niin tottunut käymään Auroran sairaalassa, jossa seinällä oli Tove Janssonin muumimaalaus, etten suostunut menemään paikalliseen päivystykseen. Oli kuitenkin hieno asia, että läheltä olisi löytynyt apua. Arvostankin paljon julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Mummilan mökillä haisi raha

Kun oli pieni, paperiteollisuus laski vielä jätevetensä vesistöihin. Ilmaan pääsi myös pahalle haisevia rikkiyhdisteitä, joista puhuttiin rahan hajuna. Itse muistan sen, ettei järvenpohjaa näkynyt matalassakaan vedessä. Serkkuni muistelivat myös sitä, että ennen uimaan menoa he korjasivat rannasta kuolleita kaloja. Silti, kesät olivat lämpimiä ja uiminen kivaa. Paljon on noiden aikojen jälkeen muuttunut paperiteollisuudessa. Jalostustekniikoita on muutettu ympäristöystävällisemmiksi ja puuta jalostetaan monipuolisesti.

Poroja, jäkälää ja revontulia

Lapsuuteni hienoihin muistoihin kuuluu perheen yhteiset automatkat. Lappia ja revontulia muistelen vieläkin. Oli hieno kokemus nähdä revontulet koko taivaan täydeltä. Poroista sen sijaan olin huolissani. Koulussa olin oppinut, että jäkälä kasvaa hitaasti. Mikäli poroja on liikaa, ne syövät kaiken jäkälän ja uutta ei ehdi kasvaa. Perinteinen poronhoito, jossa huomioidaan laidunten kyky uusiutua, mahdollistaa poronhoidon jatkossakin. Nykyisin minua huolestuttaa kaivokset. Niitä ei saisi rakentaa arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen. Puhdas luonto on matkailuvaltti.

Perunat metrin kuopassa

Ollessani noin kymmenvuotias, vanhempani alkoivat rakentaa omaa kesämökkiä isoisäni kotitalosta erotetulle tontille. Siellä minulle aukeni aivan uusi maailma. Enhän ennen ollut viettänyt kesiäni elävällä maaseudulla. Oli suuri seikkailu päästä hakemaan lehmiä laitumelta tai päästä rapsuttamaan sikoja. Mökillä tein myös kaikenlaisia viljelykokeiluja, joista pahiten pieleen meni perunanviljely. Ajattelin, että perunoita ei tarvitse mullata, jos alun perin istutan ne tarpeeksi syvään. Ei tarvinnut mullata, mutta sato oli huono ja se piti kaivaa lähes metrin syvyydestä. Nykyisin pienimuotoinen viljelyni onnistuu huomattavasti paremmin kuin ensimmäisissä kokeiluissani.

Biokemiaa

Kirjoitettuani ylioppilaaksi minulla ei ollut selvää käsitystä siitä, mitä haluaisin opiskella tai millaista työtä haluaisin tehdä. Luonnontieteet ja kemia olivat koulussa mukavia aineita, mutta minulla ei ollut käsitystä siitä, miksi muuksi kuin opettajaksi voisi ryhtyä noita aineita opiskeltuaan. Taisi olla sattumaa, että minusta lopulta tuli biokemisti. Kesätöissä ja myöhemmin talvellakin olin ensin laboratoriohoitajan sijaisena ja sitten myöhemmin sairaalakemistin sijaisena. Sairaala veti siis puoleensa tässäkin asiassa. Väitöskirjaa tehdessäni minulla oli se onni, että sain koko ajalta palkkaa. Toimiessani suuremmassa tutkimusryhmässä, myös tutkimuksen rahoitus oli hyvä. Aika monet tutkijathan saavat kamppailla sekä omasta palkastaan että tutkimukseen tarvittavasta rahoituksesta.

Molekyylibiologiaa ja paperittomia

Väiteltyäni biokemiasta, lähdin vuonna 1993 Milanoon tutkijaksi. Päivät menivät molekyylibiologian parissa, mutta vapaa-aikana näin pienen pilkahduksen siitä, mitä on olla maahanmuuttaja tai maassa laittomasti. Muuttaessani Suomi ei ollut vielä EU:n jäsen, joten koko maahanmuuton byrokratia meni teoriassa samalla tavalla kuin muillakin EU:n ulkopuolisilla ihmisillä. Käytännössä huomasin, että suhtautuminen minuun oli aivan erilaista kuin esimerkiksi Afrikasta tai Filippiineiltä tulleisiin ihmisiin. Ystävystyin myös paikallisten kanssa, jotka työskentelivät vapaa-aikanaan paperittomien klinikalla. Pilkahdus siitä maailmasta on saanut minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että vastuu yhteisestä maailmastamme kuuluu meille kaikille.

Aktivoitumisen aika

Vuoden 2011 eduskuntavaalit oli minulle se hetki, joka sai minut tajuamaan, etten voi ulkoistaa tätä yhteisten asioiden hoitoa kansanedustajille ja kaupunginvaltuutetuille, vaan minun on itsekin tehtävä osani paremman maailman eteen. Siinä vielä jahkaillessani, josko liittyisin Vihreisiin ja olenko minä oikeanlainen vihreä, ystäväni sanoi minulle ne sanat, jotka vahvistivat päätökseni oikeellisuuden: ”Ainahan sinä olet ollut tommonen.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kiitos kirjoituksestasi, montako tuulivoialaa pitäisi Helsingin ulkoluodoile rakentaa ?

Käyttäjän leenariittinen kuva
Leena Riittinen

Kiitos kysymyksestä. Tarkoitat varmaankin teollisen kokoluokan tuulivoimaloita. Kunhan selvittelyt etenevät, lukumääriinkin on helpompi ottaa kantaa. Ulkosaaristoon ja merialueille on mielestäni kuitenkin mahdollista rakentaa tuulivoimapuistoja. Mitkä ovat vaikutukset esim. alueiden virkistyskäyttöön ja mahdolliset haitat puolustusvoimille on kuitenkin syytä pitää mielessä niin mietettäessä paikkoja kuin lukumääriäkin. Tuulivoiman tarpeeseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon tullaan käyttämään muuta uusiutuvaa energiaa. Odotan mm. sitä, miten geotermisen energian käyttöönotto onnistuu Espoossa ja kuinka paljon saadaan Helsingissä kerrostaloihin aurinkopaneeleja.
Tulipa pitkästi sanottua, etten vielä tiedä. Kysymys oli kuitenkin hyvä. Helsinginhän on tarkoitus olla hiilineutraali kunta vuonna 2050. Sitä kohti mennään.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Suosittelin, koska vastaus oli muuten hyvä, mutta entä se tuulivoiman kannattavuuspuoli, hinnalla millä hyvänsä?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jollain tavalla minä en jaksa ymmärtää vihreitten politiikkaa. Ajattelen niin, että suomalaisen poliittisen liikkeen ensisijainen tehtävän pitäisi olla Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Nyt näin politiikan ulkopuolelta katsottuna tuntuu vihreitten tavoitteena olevan koko ajan vaikeuttaa esimerkiksi työpaikkojen pysymistä kotimaassa. Suomi ei koko maailmaa pysty parantamaan. Kaikenlaisten rajoitusten kannattaminen edesauttaa työpaikkojen siirtymistä maihin, joissa ei esimerkiksi ympäristösuojelulla tai työvoiman käytöllä ole juurikaan rajoituksia. Vihreät ajavat koko ajan epärealistisia tavoitteita, jotka tekevät monen alan tuotannon harjoittamisen mahdottomaksi. Miten ympäristönsuojelua parantaa se, että meidän tiukkojen määräysten sijaan vastaava tuotanto siirtyy esimerkiksi kehitysmaihin, joissa noudatettavia sääntöjä ei juurikaan ole.

Toinen minusta järjetön ajatus on turkistarhauksen alasajaminen. Jos tällä voitaisiin lopettaa kaikkialta turkistuotanto, niin jotenkin asian paremmin ymmärtäisi. Näin ei kuitenkaan tapahdu vaan tuotanto siirtyy maihin, jossa oikeastaan eläinten suojelua ei ole ollenkaan. Tälläkin tavoitteella ollaan eläinten asemaa vain huonontamassa. Näin turkistuotantoalueella tarhauksen lopettaminen veisi ison määrän työpaikkoja ja tuhoaisi lukemattomien yritysten olemassaolon.

Tuulivoima on luku sinänsä. Nykysäännöillä toiminta on totaalisen järjetöntä. Tänäkin vuonna on tuettu itsessään kannattamatonta toimintaa 65 miljoonalla eurolla.

Toki vihreillä on hienojakin ajatuksia, mutta arkipäivän realismi ja suomalaisten hyvinvointi eivät vihreän liikkeen ominaispiirteitä ikävä kyllä ole.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tuulivoimahan on tunnetusti hyvä business ja subventointi tekee siitä myös tosi kannattavaa. Esim. Pekkarisen vävylle. Lisäksi tuulivoimala muuten kuormittaa ympäristöä, jo rakentamisvaiheessaan, puhumattakaan tuulivoimalan elinkaaren loppupäästä. Mihin laitetaan eikierrätettävät materiaalit ? Luonnon tuhoaminen lyhytikäisillä tuulivoimaloilla ei taida olla ihan fiksua. Stadin edustan luotoja olis ehkä syytä suojella. Tuulivoimalan käynti muuten kuormittaa ympäristöä, melullaan ja lisäksi muuttolinnut maksavat kovan hinnat roottoreiden pyörimisestä.

Energian tarve ja tuulivoiman tuotto eivät kohtaa vieläkään toivotulla tavalla, kun ei niitä tarpeeksi isoja varaavia konkkia tai toimivia akkuja ole saatu kehitetyksi. Mutta joo, muuten ihan toimiva ja kannattavan vihreä idea tuo tuulivoima, vähän niinkuin laittais lämmintä vettä saappaisiin ja menis ulos pakkasella.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tuo oli kauniisti ilmaistu, vaikka kumppareiden sijasta olisi voitu sanoa lämpimästä läiskästä keskellä housuja...

Olen hirveän pahoillani puoluevalinnasta blogistin puolesta.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hienosti ilmaistu kertomus itsestä eli etuoikeutetusta ja erittäin hyvin toimeentulevasta ns. vihreästä.

Voi kun on "palkitsevaa" suojella kaikkea mahdollista, kun ei tarvitse eikä osaa sanoa mistä raha tulee kaikkeen hyvään. Tai ehkäpä rahaa tulee "seinästä2 ja sähkö "töpselistä".

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mikäpä siinä, kun oma toimeentulo on turvattu, sitä voi harrastella kaikenlaista vihreetä, mutta kansantaloudelle kaiken suojelu ja vihreän hömpän, kuten tuulivoiman suosiminen, käy kalliiksi. Entä se biodiesel? Suurin osa on peräisin Indonesiassa kasvatetuista öljypalmuista. Niiden laaja viljely tarkoittaa paikallista ympäristötuhoa. Täällä se olevinaan luonnonmukaista saasteetonta energiaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Jospa Helsinginkaupungin pellot pannaan tulevaisuudssa rypsiä kasvamaan biodiisselin
raaka-aineeksi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Onneksi olkoon valinnasta ja tervetuloa Puheenvuoron vihreiden blogistien joukkoon.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ihan mielenkiintoista lukea, miten ja miksi ihmiset tietyn puolueen valitsevat, ja tottakai heti alkaa normaali dissaaminen siitä, että on hyvintoimeentuleva, eipä ihmetytä.

Börjekin voisi kertoa, koska ja miten oma puolueen valinta tapahtui.

Käyttäjän leenariittinen kuva
Leena Riittinen

Tuulivoimasta, biodieselistä ja muusta uusiutuvasta energiasta on tärkeää keskustella.
Tuulivoimaloiden koneistojen on arveltu kestävän 20-25 vuotta. Tosin on keskusteltu siitäkin, että kesto olisi paljon pidempi. Tuulivoimaloiden pienestä määrästä johtuen on vaikeaa saada varmaa tietoa. Itse tornien on arveltu kestävän noin 50 vuotta. Kun se jossain vaiheessa puretaan, noin 80% materiaalista voidaan joko kierrättää (metallit) tai käyttää energiana (muovit). Esimerkiksi betonijalustat, joilla tornit seisovat, voidaan käyttää murskeena tai sitten jättää paikoilleen mahdollisen uuden rakennelman pohjaksi.
Aivan oikein, biopolttoaineena ei saisi käyttää ravinnoksi sopivia kasveja. Suomessa on kehitetty selluloosan teon sivutuotteena jäävästä mäntyöljystä biopolttoainetta. Myöskin bioetanolia tuotetaan Suomessa. Karjatiloilla on mahdollista käyttää karjan lantaa biokaasun tuottoon. Kyllä, haluan lopettaa turkistarhauksen. Jos olisin syntynyt turkistarhaajaperheeseen, miettisin muita tuotantovaihtoehtoja, joilla voisin tilalla tehdä työtä. Kun toivottavasti tehdään päätös turkistarhauksen kieltämisestä, on tilallisille annettava riittävästi aikaa lopettaa tuotanto. Turkistarhauksen kieltäminen on vahva signaali myös muotimaailmalle. Kun turkisten suosio vähenee, ei niitä jatkossa tuoteta missään päin maailmaa. Muuten, kun turkiseläimet eivät enää syö vaikkapa silakoita, me ihmiset saamme niitä enemmän. Ruodoista saisi mädättämällä vaikka metaania. Uusiutuva energia on vielä niin uusi asia, että uusia keksintöjä on varmasti tulossa. Paras ratkaisu taitaa olla yhdistelmä erilaisista uusiutuvan energian muodoista.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kovin kaukana arkipäivän realismista ovat kirjoittajan mielipiteet, kuten lähes kaikki muutkin vihreitten "ideat". Melkein aina olisivat maksumiehinä yhteiskunta/yritykset.
Miten se olikaan se, ranskan kuninkaan puolison vastaus, kun kansa pyysi leipää? Syököön leivoksia, ellei leipää ole! Yhtä realistisia ovat vihreitten aatteet.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Voi tätä kertakaikkista naiiviuutta. Minä sitä, minä tätä, ihkua.

"Jos olisin syntynyt turkistarhaajaperheeseen, miettisin muita tuotantovaihtoehtoja, jolla voisin tilalla tehdä töitä..."

Vakuutan, et miettisi, etkä julistaisi olevasi Vihreä. Jotta alkaa kannattaa vihreitä, se vaatii juuri tuollaista kivaa punavihreää kaupunkikuplaa, jossa voi rakennella pikku utopioita.

Väitteesi on samaa tasoa kuin, että olisit silti evankelis-luterilainen vaikka olisit syntynyt Afganistanissa tai Intiassa. Yhtä kaukana on ajatusmaailmat. No lähes ainakin.

Reijo Jokela

Jokaisen sairastumisen takaa löytyy tarina ihmisestä.

Toimituksen poiminnat